Kyllä!

Kyllä vai ei? Kumpi vastaus on oikea? Tämä on tietysti täydellisen tilannesidonnaista. Molemmissa voi olla omat hyvät seurauksensa. Molemmissa on myös omat sudenkuoppansa. Ja jotta pystyisimme rakentamaan omannäköistä opettajuutta, molemmille on paikkansa ja molempia pitää osata käyttää. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen sitä, missä tilanteissa sana "kyllä" on sisältänyt merkittäviä vaikutuksia omalle kehittymiselleni ja opehyvinvoinnilleni.

Olen ihmisenä sellainen, että lähtökohtaisesti haluaisin sanoa "kyllä" lähes kaikkeen. Innostun monesta asiasta helposti ja olen mielelläni monessa mukana. Kun työelämän kuormitus on ympärillä kasvanut ja pienet lapset tuovat oman kuormansa opearkeen, olen joutunut miettimään selvästi tarkemmin tämän sanan käyttöä. On paljon hetkiä, jolloin on helppo sanoa "kyllä" ja tiedän, että se kannattaa ja se johtaa moniin hyviin juttuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi koululla yhdessä muiden opettajien kanssa tehtävät tempaukset (joulujuhlaesitykset ja muut vastaavanlaiset heittäytymiset). Ne piristävät ihanasti arkea ja jäävät muisteltaviksi hetkiksi myös tuleville vuosille. Myös oman koulutusyritykseni puolella suurin osa tarjouksista on sellaisia, joita ei tarvitse kahta kertaa miettiä. Niiden toteuttaminen ja niihin osallistuminen antavat niin paljon intoa arkeen, että kaikki kulutetut työtunnit maksavat itsensä innossa ja hyvässä olossa aina takaisin!

Hankalampia ovat tilanteet, joissa ensimmäisenä fiiliksenä olisi kieltäytyä tarjouksesta. Tilanteita ja tilaisuuksia, jotka vähän epäilyttävät. Erityisen hankalia nämä tilanteet ovat silloin, jos "kyllä" johtaa pitkään sitoutumiseen ja suureen määrään työtunteja. Vaikka jälkeen päin kaikki tekeminen varmasti opettaa ja kasvattaa, on itselläni opeuran aikana silti tullut useita tilanteita, jotka lopulta ottivat paljon enemmän kuin antoivat. Ja sitten on niitä tilaisuuksia, joiden kohdalla olen kiitollinen siitä, etten kuunnellut ensimmäistä epäilevää intuitiotani, vaan sanoin "kyllä". 

Yksi tällainen tilanne tuli eteeni noin viisi vuotta sitten. Kuopiossa alettiin suunnitella ensimmäisiä Kuopion lukioissa järjestettäviä tiimijaksoja, eli opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat työskentelisivät 4-5 hengen tiimeissä isojen projektien eteen kokonaisen jakson ajan. Tämä edellyttäisi tiimityötä opiskelijoilta, mutta taustalle tulisi kasata myös koko homman toimeenpaneva opetiimi. Ja tähän alettiin etsiä opettajia vapaaehtoisiksi. Ensimmäisenä ajatukseni oli se, että vaikka tykkään tehdä työtä yhdessä, ei tällainen homma olisi varmastikaan minun juttuni. Yhtenä isona ongelmakohtana itselläni oli se, että kyseisen projektin työmäärän kuvattiin olevan valtavan suuri. Olin elämäntilanteessa, jossa olin itsekseni vastuussa pienen lapsen kasvattamisesta, enkä ollut valmiina tekemään kompromisseja sen kohdalla, että pikkuisen päiväkotiajat venyisivät entistä pidemmiksi. Kuitenkin kaikista epäilyksistä huolimatta lähdin mukaan. Ja onneksi, koska seuraavia asioita ei olisi tapahtunut, ellen olisi sanonut "kyllä".

1. Sain pidettyä työtunnit arkipäivissä ja kohtuullisissa ajoissa. Kuitenkin työpäivät muodostuivat lopulta todella kiireisiksi ja kokonaiskuormitus elämässä meni tässä vaiheessa yli. Tästä ajasta kirjoitinkin ensimmäisessä blogikirjoituksessani ja se lopulta toimi opettavaisena aikana siihen, että jotain piti arjessa muuttaa.  

2. Ensimmäinen tiimijakso oli onnistunut kokeilu, vaikkakin tietysti paljon myös kehittämiskohteita saimme otettua ylös. Kokemus avasi kuitenkin silmiä aitoon opettajien välillä tehtävään yhteistyöhön ja sen mahdollisuuksiin.

3. Seuraavana talvena heitin rehtorillemme ajatuksen, että voisinko lähteä kehittämään koulussamme Klassikassa tiimijaksoa eteenpäin. Hän suostui ja aloin siitä eteenpäin tekemään tarkempaa kehitystyötä aiheen parissa. 

4. Kun pääsin koutsaamaan seuraavaa tiimiopejoukkoa tiimijaksoa kohti ja sen läpi, aloin ymmärtämään sitä, että tykkään valtavasti tehdä töitä opiskelijoiden lisäksi myös opettajien kanssa.

5. Nämä kokemukset ja opit, ja monet muut hyvät sattumat matkalla, johtivat lopulta siihen lopputulokseen, että noin vuosi sitten perustin oman koulutusyritykseni Educated by Riikka, joka antaa minulle iloa ja hyvinvointia jokaiseen työviikkoon. Pitkään minulla oli tunne siitä, että vaikka rakastan työtäni lukion biologian ja maantieteen opena, jotain vielä puuttuu. Nyt minä tiedän, mikä puuttui. Ja tällä hetkellä minulta ei puutu mitään. Se on ihana tunne!

Näinä erittäin kuormittavina aikoina puhutaan paljon siitä, miten mahdollisimman paljon kaikkea tulisi rajata työkuormasta nyt pois. Se on todella tärkeää ja olen itsekin samaa mieltä. Asia ei ole mielestäni kuitenkaan ihan niin mustavalkoinen. On paljon sellaisia opettajia, joille iso osa työn mielekkyydestä tulee myös niistä perusopetustyön ulkopuolisista jutuista. Tai vähintään siitä, että sitä perushommaa voi tehdä välillä uudella tavalla ja siinä kehittyen. Itselläni se, että voin hyvin opearjessani, vaatii myös noita uusista kokemuksista ja kehittymisestä tulevia VAU!-hetkiä. Jos toistan liikaa samaa, alan tylsistymään, ja se on minulle pahempi asia kuin muutamat lisätunnit uusien juttujen taakse. Kuitenkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että jotta voin tulevaisuudessakin sanoa mielekkäille tilaisuuksille "kyllä", pitää osata sanoa myös monta kertaa "ei". 

Mitkä ovat sellaisia tilaisuuksia, joihin suostuminen antaa enemmän kuin ottaa, eli jotka työtuntien lisääntymisestä huolimatta antavat intoa, energiaa ja hyvinvointia opearkeen? Mitä sellaisia projekteja urallesi mahtuu, joista olisit jälkikäteen toivonut kieltäytyneesi?

Tammikuun ajan opintovapaa on antanut minulle juuri sellaisia ihanan kiireettömiä päiviä, joista haaveilinkin. Olen saanut tehdä monenlaista kehitystyötä ja oppia valtavan paljon uutta. Olen saanut sanoa itselleni "kyllä" monta kertaa, sillä tämä aika antaa vapautta tehdä niin. Seuraava blogikirjoitus koskee sitten tuota ehkä maailman vaikeinta sanaa "ei". 

Jaksamista jokaisen opearkeen ja nautitaan tästä ihanasta talvesta!

Jos haluat jakaa ajatuksiasi tai antaa palautetta minulle tähän aiheeseen liittyen, voit kirjoitella niitä tähän palauteboxiin.